YK:n rasismin vastainen päivä 21.3.

Suomessa, ja muualla maailmassa, rasimi ymmärretään usein rasististen ihmisten rotuennakkoluuloiksi. Tämä jättää huomiotta todellisen rasismin, joka on huomattavasti kaikenkattavampaa kuin yksittäisten ihmisten tekemät rasistiset teot. Rasismi on koko järjestelmän läpäisevä, eli se tunkeutuu yhteiskuntamme jokaiselle alueelle, toimien näkymättömien keinojen kautta, suoden ylivallan valkoisille ihmisille. Tätä kutsutaan nimellä institutionaalinen rasismi. Alla on yksi institutionaalisen rasismin määritelmä, löydetty täältä:

Institutionaalisella rasismilla tarkoitetaan valtion hallinnossa tai sen rakenteissa piilevää rasismia: mikäli lain säännös tai viranomaisten noudattama käytäntö merkitsee käytännössä sitä, että jonkun oikeudet eivät toteudu tasavertaisella tavalla hänen alkuperänsä vuoksi, on kyseessä institutionaalinen rasismi. Institutionaalisesta rasismista on kyse myös silloin, kun jokin laitos tai viranomainen ei huolimattomuudesta tai tahallisesti puutu sen toiminnassa ilmitulleisiin rasismi- tai syrjintätapauksiin: tällöin koko instituution voidaan sanoa olevan rasistisen tai syrjivän.

Institutionaalisen rasismin kääntöpuoli on valkoinen etuoikeus. Riippumatta siitä, onko yksittäinen valkoinen henkilö rasisti vai pyrkiikö hän anti-rasistisuuteen, tämä henkilö hyötyy valkoisesta etuoikeudesta. Kasvaessamme opimme paljon asioita, joita meille ei eksplisiittisesti opeteta, rotuennakkoluulot ovat yksi tällainen asia. (Lisää tästä löytyy Nicholas D. Kristofin artikkelista Our Racist, Sexist Selves.) Valkoinen etuoikeus mahdollista itsemme näkemisen normaalina, ja kuten Peggy McIntosh kirjoittaa, ”valkoiset opetetaan näkemään elämänsä moraalisesti neutraalina, normatiivisena, keskimääräisenä, sekä myös ideaalina, joten kun teemme työtä muiden eduksi, tämä nähdään työnä joka mahdollistaa että ”heistä” tulle enemmän ”meidän” kaltaisia.”

Artikkelissaan White Privilege: Unpacking the Invisible Knapsack, Peggy McIntosh listaa 50 esimerkkiä valkoisista etuoikeuksista. Olen valinnut niistä muutaman tähän:

1. Halutessani voin suurimman osan ajasta olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka ovat samanvärisiä kuin minä itse.
2. Voin välttää viettämästä aikaa ihmisten kanssa, joita kohtaan olen ennakkoluuloinen ja jotka ovat oppineet olemaan ennakkoluuloisia minua tai minun kaltaisia ihmisiä kohtaan.
6. Voin avata television tai sanomalehden etusivun, ja nähdä itseni värisiä ihmisiä laajasti edustettuina.
10. Voin olla melko varma, että saan ääneni kuuluville ryhmässä jossa olen rotuni ainoa edustaja.
11. Voin kuunnella tai olla kuuntelematta henkilöä, joka on ryhmässä rotunsa ainoa edustaja.
12. Voin mennä musiikkiliikkeeseen ja löytää oman rotuni musiikkia, ruokakauppaan ja löytää oman kuulttuurini perusruokaaineksia, sekä parturiin/kampaajalle, ja löytää ihmisen joka osaa leikata hiukseni.
16. Voin olla melko varma, että lasteni opettajat ja työnantajat suvaitsevat heitä kunhan he käyttäytyvät koulun ja työpaikan normien mukaisesti, pääasiallinen huoleni ei ole muiden ihmisten asenteet heidän rotuaan kohti.
18. Voin kiroilla, pukeutua kirpparivaatteisiin, jättää vastaamatta kirjeisiin/sähköposteihin, ilman että ihmiset yhdistävät nämä valinnat rotuni huonoihin käytöstapoihin, köyhyyteen tai luku-/kielitaidottomuuteen.
20. Voin menestyä hyvin vaikeassa tilanteessa ilman että ihmiset kehuvat minun olevan kunnia rodulleni.
21. Minua ei koskaan pyydetä puhumaan koko rotuni puolesta.
22. Voin olla tietämätön niiden ei-valkoisten ihmisten, jotka muodostavat maailman enemmistön, kielistä ja kulttuurista, ilman että minulle on mitään haittaa omassa kulttuurissani tästä tietämättömyydestä.
41. Voin olla varma, että jos tarvitsen lainopillista ja lääketieteellistä apua, rotuni ei haittaa minua tämän avun saamisessa.
46. Voin valita ”ihonvärisiä” laastareita, jotka ovat enemmän tai vähemmän oman ihoni värisiä.
50. Tunnen itseni tervetulleeksi ja ”normaaliksi” tavallisissa elämäntilanteissa, sekä sosiaalisessa että institutionaalisessa kanssakäymisessä.

Peggy McIntosh kirjoittaa:

”The pressure to avoid [thinking about white privilege] is great, for in facing it I must give up the myth of meritocracy. If these things are true, this is not such a free country; one’s life is not what one makes it; many doors open for certain people through no virtues of their own.”

Valkoinen ihonväri antaa ihmisille epäreilun hyödyn, koska instituutionaalinen rasismi haittaa ei-valkoisia ihmisiä. Menestymisemme ei riipu vain omista saavutuksistamme, vaan myös tilaisuuksista joita meille annetaan. Ihonvärimme vaikuttaa siihen, minkälaisia tilaisuuksia meille annetaan.

Etuoikeuksia on eri tyyppisiä, jotkut ovat ihan perus ihmisoikeuksia, toiset antavat etuoikeutetulle ihmiselle mahdollisuuden vahingoittaa muita. Peggy McIntosh kirjoittaa:

”Some, like the expectation that neighbors will be decent to you, or that your race will not count against you in court, should be the norm in a just society. Others, like the privilege to ignore less powerful people, distort the humanity of the holders as well as the ignored groups.”

One factor seems clear about all of the interlocking oppressions. They take both active forms, which we can see, and embedded forms, which as a member of the dominant groups one is taught not to see. In my class and place, I did not see myself as a racist because I was taught to recognize racism only in individual acts of meanness by members of my group, never in invisible systems conferring unsought racial dominance on my group from birth.

Jennifer Kesler kommentoi Unpacking the Invisible Knapsack-artikkelia:

”It’s easier to see when others have advantages you don’t; tougher to see when you hold advantages others don’t. You’re trained from birth to see your privileges as rights you are owed simply for showing up. But if not everyone has those “rights”, then clearly they are privileges. If you claim not to support unequal rights dispersed on random criteria such as color or gender, then you need to listen carefully and investigate before dismissing claims that other people don’t fully share your “rights”.”

On helpompi huomata syrjintää jos on itse syrjinnän kohteena. Vaikeampi on huomata milloin on itse etuoikeutetussa tai valta-asemassa.

Olen kerännyt tähän muutaman linkin, jotka auttavat alkuun anti-rasistisessa työssä.

”Check my what?” On privilege and what we can do about it by Andrea Rubenstein

Privilege means never having to explain why it doesn’t work for Others by Jennifer Kesler
White Trash Blues: Class Privilege v. White Privilege by Jennifer Kesler

Ohjeita valkoisille rasismiin suhtautumisessa:
It’s Not About You
How Not To be Insane When Accused of Racism: A Guide For White People

How to Suppress Discussions of Racism
The Art of Defending Racism

Valkoisen etuoikeuden kansainvälinen ulottuvuus:
Martin Jacques: The global hierarchy of race
”Whites are the only race that never suffers any kind of systemic racism anywhere in the world. And the impact of white racism has been far more profound and baneful than any other: it remains the only racism with global reach.”
Racism on an international scale

Linkkilista:
List of Links for Clueless White People by Sparkymonster

Suomalaisia anti-rasismilinkkejä:
Ihmisoikeusliitto
RASMUS – rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto
Amnesty – rasismia ja syrjintää vastaan
Punainen Risti: MITÄ RASISMI ON? Ideologiaa, toimintaa, olosuhteita
Punainen Risti: Rasistisia mielipiteitä ilmaistaan nykyään avoimesti
Alianssi: Osallisuutta, erilaisuutta ja syrjimättömyyttä käsitteleviä harjoituksia & näkökulmia

Tänään on YK:n rasismin vastainen päivä, joka julistettiin vuonna 1966. Päivää vietetään kaikissa YK:n jäsenmaissa 21.3.

United Nations: International Day for the Elimination of Racial Discrimination
The International Day for the Elimination of Racial Discrimination is observed annually on 21 March. On that day, in 1960, police opened fire and killed 69 people at a peaceful demonstration in Sharpeville, South Africa, against the apartheid ”pass laws”. Proclaiming the Day in 1966, the General Assembly called on the international community to redouble its efforts to eliminate all forms of racial discrimination.

5 vastausta artikkeliin ”YK:n rasismin vastainen päivä 21.3.

  1. Eikös nämä kaikki asiat ole hyvin kulttuuri ja paikka sidonnaisia. Ei zimbabwessa myydä zen cafen levyjä ja Keskisuomalainenkin ilmestyy harvemmin.

    Tässä lienee taustalla ajatus että vähemmistökulttuuri ei ole enemmistökulttuuria. Ja onko se sitten väärin?

    • Ei siinä ole mitään väärää, että Zimbabwessa ei myydä Zen Cafén levyjä eikä täällä myydä Zimbabwelaisia suosikkibändejä joka kaupassa. Kyse on enemmänkin siitä, että otetaanko maahanmuuttajat mukaan suomalaiseen kulttuuriin, vai suljetaanko heidät ulkopuolelle. Esimerkiksi olisi toivottavaa, että uussuomalaisia näkisi esim. joskus tv:n keskusteluohjelmassa, vaikka keskustelun aiheella ei olisi mitään tekemistä maahanmuuton kanssa. Eli että heidän ajatuksistaan oltaisiin kiinnostuneita muihinkin asioihin kun maahanmuuttoon liittyen.

      Tuo Peggy McIntoshin lista valkoisten etuoikeuksista on tarkoitettu USA:n tilanteeseen (vaikka minusta se sopii myös Suomeen), jossa edelleen värillisten näkyvyys sekä mediassa että yrityselmässä/politiikassa on valkoisia huomattavasti heikompaa. Syynä on se, että rotuerottelun seuraukset näkyvät vielä tänäkin päivänä. USA:n edellisten presidentinvaalien aikana näki sitä, kuinka puhuttiin ”amerikkalaisesta kulttuurista”, kun tarkoitettiin nimenomaan valkoista amerikkalaista kulttuuria, vaikka mustat ovat ollet siellä yhtä kauan, ja Amerikan alkuperäiskansat vielä kauemmin. On rasistista väittää, että valkoinen kulttuuri on enemmän amerikkalaista kuin musta kulttuuri, koska molemmat ovat amerikkalaisia yhtä lailla.

      Esimerkki siitä, kuinka vähemmistökulttuuri voi olla näkyvästi ja luontevasti mukana enemmistökulttuurissa on suomenruotsalaisuus, joka johtuu siitä, että suomenruotsalaiset eivät ole syrjittyjä täällä. Kirjoitukseni idea oli siis, että vasenkätisillekin pitää löytyä saksia, mieluiten ilman että niitä tarvitsee etsiä kissojen ja koirien kanssa, vaikka he ovatkin vähemmistössä. (Ei siis kuitenkaan sitä, että Suomeen pitäisi tuoda kaikkien maailman bändien levyt, niitä voi tilata netistä. ;) )

  2. Juu-u… No minä suhtaudun tähän rasismiin nykyään siten, että esim. saamelaisille suotakoon mahdollisuus pitää elintilansa ja tapansa juuri niin saamelaisina kuin haluavat. Ja koska suomen kansa on heitä esim. vielä 1930-luvulla pakkosteriloinut ja muilla tavoilla kaltoin kohdellut pitkän yhteisen historiamme aikana, niin jonkinlaiset hyvitystoimet iso/esi-isiemme aiheuttamista suorista kärsimyksistä, vaikkapa porojen laidunmaan muodossa jne. eivät olisi olenkaan kohtuuttomia.

    Samoin luulisi jenkkien suhtautuvan intiaaneihin, australialaisten aborginaaleihin ja entisten siirtomaavaltojen maihin ja kansoihin joita ovat riistäneet.

    Mutta sitä en oikein ymmärrä miksi pitäisi pitää itsestään selvyytenä kohtalaisen valkoisen ja suomalaisen Suomen olevan historiaa? Jenkkien kohdalla monirotuisuus/kulttuurisuus on hyvin ymmärrettävää ja kaikki muu olisi jenkkien historialliset orjaplantaasit ja intiaanien tuhoamisen huomioiden ainakin minun oikeustajuni vastaista – yhtä väärin kuin jos suomalaiset yrittäisi edelleen hävittää vaikkapa saamelaisia tieltään pois.

    Mutta mielestäni maahanmuuttajilla yhtä vähän oikeutta tunkeutua luvatta Suomeen erityisvaatimuksineen, kuin minulla on eettistä oikeutta tunkeutua vaikkapa saamelaisten maille vaatimaan modernia suomalaista kaupunkikulttuuria. Mutta jos ne saamelaiset tai vaikkapa nigerialaiset toivottaisivat minut tervetulleeksi mailleen niin pitäisin hyvin luonnollisena että joutuisin sopeutumaan paikalliseen kulttuuriin, eikä päinvastoin.

    Kuinka rasistisia ajatukseni ovat?

    • Olen kanssasi samaa mieltä kommenttisi alkupuolta koskien, mutta sitten menet mielestäni metsään:
      ”Mutta mielestäni maahanmuuttajilla yhtä vähän oikeutta tunkeutua luvatta Suomeen erityisvaatimuksineen…”
      Mistä tulevat sanat ”tunkeutua luvatta”? Tänne muuttaneet ihmiset ovat kyllä pääosin ihan laillisesti maassa, joten kukaan ei ole tunkeutunut luvatta minnekään. Käyttämäsi sanat lietsovat maahanmuuttajavastaisuutta.

      Maahanmuuttoasioissa suosittelen lukemaan Ajattelemisen pensaita ja puistoja-blogia. Siinä on oikeasti kriittinen blogi.

  3. Päivitysilmoitus: Etuoikeuden käsite syrjinnänvastaisessa keskustelussa « Maailma feministin silmin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s