Etuoikeuden käsite syrjinnänvastaisessa keskustelussa

Yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen mukaan ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan”. Ihmiset eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisia keskenään, sillä ihmisiä arvotetaan sen perusteella mihin lokeroon heidät sijoitetaan. Näihin eriarvoistaviin kategorioihin kuuluvat mm. sukupuoli, rotu, etnisyys, seksuaalisuus, luokka-asema, vammaisuus, paino jne.

Kategoriat eivät aina ole puhtaan binäärisiä, ja ne ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta niillä on yhteistä se, että tietyt kategorian ilmentymät ovat ”normaaleja”, oletusarvoisia ja arvostetumpia, eli hegemonisia. Esimerkiksi hetero-olettamuksen mukaan ihmisten oletetaan olevan heteroita, ja heteroutta myös pidetään normaalina, ja homoseksuaalisuutta poikkeavana, jopa ”sairaana”. Ei-valkoisia ihmisiä ei ehkä pidetä sairaina, mutta heitä pidetään ”toisina”, oletusarvoisesti ulkomaalaisina, ei-suomalaisina, ja monilla ihmisillä, jotka eivät rasisteiksi tunnustautuisi, on heitä kohtaan syvään juurtuneita, usein tiedostamattomia, epäluuloja. Usein sanotaan, että suomalaiset ovat ”yhtä suurta keskiluokkaa”, mutta todellisuus paljastuu toiseksi, kun asenteet esim. työväenluokkaisia kohtaan pääsevät päivänvaloon. Naisetkin ovat Simone de Beauvoirin sanoin ”toinen sukupuoli”. Mies on ihmisen perusmalli, nainen variantti. Etuoikeutetut kategoriat ovat merkitsemättömiä (unmarked category*): jos ihonväriä ei mainita erikseen, oletetaan ihminen valkoiseksi, jos seksuaalisuutta ei mainita, hänet oletetaan heteroksi jne.

Ihmiset, jotka kuuluvat ”normaalin” kategoriaan, ovat etuoikeutettuja. Meidän identitettimme koostuu monista osista, ja lähestulkoon jokainen meistä on jollain tapaa etuoikeutettu, ja jollain toisella tapaa taas marginalisoitu. Etuoikeutettuun kategoriaan kuuluminen ei myöskään takaa helppoa elämää tai onnistumista. Se vaikuttaa kuitenkin siihen, kuinka hyvin yhteiskunta ottaa sinut huomioon ja minkälaisia tilaisuuksia tiellesi sattuu. Etuoikeudelle tyypillistä on se, että oma kokemus oletetaan normaaliksi, ja omat edut oletetaan yleisiksi. Etuoikeus mahdollistaa sokeuden muiden ryhmien kokemalle sorrolle, ja kun naiset ottavat esille heihin kohdistuvia tasa-arvo-ongelmia, heitä syytetään ylireagoimisesta.

Etuoikeuden ja marginaalisuuden käsitteet liittyvät yhteiskunnan rakenteisiin, ja rajoihin normaalin ja poikkeavan, oikean ja väärän, arvostetun ja halveksutun välillä. Rajat eivät ole selviä, ja ne liikkuvat tilanteesta riippuen, mutta rajanvetoa tapahtuu kaiken aikaa. Ihminen ei itse voi vaikuttaa siihen, mihin kohtaan hän asettuu tässä rajanvedossa, vaan kyse on siitä, miten ympärillä olevat kokevat hänet, mihin asemaan hänet sijoitetaan sosiaalisessa hierarkiassamme. Etuoikeutetussa asemassa olevat ovat usein sokeita rajanvedolle, ja marginaalisessa asemassa olevien ihmisten todellisuudelle. Usein rajanveto huomataan vasta silloin, kun itse vetää lyhyemmän korren.

Maailmankuvamme muodostuu hegemonisten identiteettien kautta. Kun etuoikeutettujen kokemusmaailma koetaan normaalina, epätasa-arvosta tulee normaalia, huomaamatonta. Tästä seuraa, että tasa-arvoinen tilanne nähdään epätasa-arvoisena, marginaalista ryhmää suosivana. Esimerkiksi Helsingin valtuuston 58% naisenemmistö uutisoitiin raflaavalla otsikolla ”ylivoimainen naisenemmistö”, mutta kukaan ei kiinnitä mitään huomiota niihin valtuustoihin, joissa on 58% tai enemmän miehiä, koska sehän on vain ”business as usual”. Samoin kaikki tilanteet, joissa pyritään ottamaan huomioon esim. seksuaalivähemmistöjen oikeudet, teilataan vihaisten nettikirjoittelijoiden toimesta ”homojen suosimiseksi”. Keskustelu tasa-arvosta on aiheuttanut takaiskun, jossa etuoikeutetut ihmiset valittavat, että heitä syrjitään, kun epäoikeudenmukaista tilannetta yritetään korjata. Kokemus syrjinnästä johtuu hegemonisen aseman mahdollistamasta sokeudesta omille etuoikeuksille.

Kaikilla ei ole tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä. Yhteiskunnassa, jossa on tärkeää pitää yllä uskomusta tasa-arvosta, ei ole tilaa puhua etuoikeutetuista ja marginalisoiduista kategorioista. Kun etuoikeus on näkymätöntä, mahdollistuu rakenteellinen epätasa-arvo.

Konkreettisia esimerkkejä luvassa myöhemmissä kirjoituksissa. Niitä odotellessa suosittelen lukemaan aiemman kirjoitukseni valkoisesta etuoikeudesta.

Etuoikeuden käsitettä selventäviä artikkeleita:
Privilege is Driving a Smooth Road and Not even Knowing It by Barry Deutsch

A primer on privilege: what it is and what it isn’t by brown betty

FAQ: What is male privilege? (Finally, A Feminism 101 Blog)

“Check my what?” On privilege and what we can do about it by Andrea Rubenstein

Things You Need To Understand #4 by The Angry Black Woman

Listoja konkreettisista etuoikeuksista:
White Privilege: Unpacking the Invisible Knapsack by Peggy McIntosh

The Male Privilege Checklist by Barry Deutsch, aka “Ampersand”
(Keskustelua listasta löytyy täältä.)

A List Of Privilege Lists by Barry Deutsch, aka “Ampersand”

The Story Of Bob And Race by Barry Deutsch:
denial_is_so_white

———————————

*Markedness/unmarkedness on kielitieteellinen konsepti, jonka kehitti 1930-luvulla Prahan koulukunnan Roman Jakobson. Käsite on osa semiotiikkaa, ja hyvä selitys siitä löytyy Daniel Chandlerin kirjasta Semiotics: the basics. Klikkaa kirjan nimeä lukeaksesi käsitteen määrittely, sekä keskustelua siitä.

4 thoughts on “Etuoikeuden käsite syrjinnänvastaisessa keskustelussa

    • Kiitos paljon, tuo lista puuttuikin tuolta Alas, a blogissa olevasta etuoikeuslistojen listasta. Toinen kirjoitus, joka minusta valoitti todella hyvin cisetuoikeutta on Questioning Transphobian Transphobic Words and Deeds.

      (Ja kaikille niille, jotka kuulevat sanan cis ekaa kertaa, cissukupuolinen tarkoittaa sitä, että kyseinen ihminen ei ole transsukupuolinen. Etuliitteet trans ja cis tulevat molemmat latinan kielestä, ja vastakohtapareina niitä käytetään myös kemiassa.)

      Lisäys: Carto, oletko miettinyt miten suomenkielen sana cissukupuolinen suhteutuu englannin cisgender/cissexual erotteluun? Itse olen päätynyt käyttämään sanaa ennemminkin merkityksessä cissexual, mutta aloin juuri miettiä, onko tämä perusteltua.

      • Mun päässäni cissukupuolinen kääntää molemmat ja sisältää molemmat: suomen kielessä ei ole käsittääkseni mielekästä sex/gender -erottelua. Mikä on toisaalta kiva, koska kun tätä eroa ei voi tehdä, cissukupuolinen saa monia merkityksiä, ja sukupuolen ja kielien kummallisuus ja (risti)riitaisuus tulee näkyväksi. Mua tämä ristiriita henkkoht viehättää paljon. Meidän on ehkä puhuttava sukupuolesta toisin kuin angloamerikkalainen maailma!

  1. Tuosta valkoisen ihmisen käsitteestä, oletko huomannut, että tarkastelet asiaa hyvinkin pitkälti vain ja ainoastaan omasta näkökulmastasi? Ei sillä, kyllähän esim. Suomessa valkoihoisuudella on etunsa ja tästä poikkeavia ihmisiä katsotaan hieman kieroon (vaikka ei lopulta välttämättä syrjitä yhtä usein). Samaa jaottelua tehdään ympäri maailmaa, eikä todellakaan aina ole kyseessä valkoiset ihmiset. Tämäkään ei tee asiasta sen hyväksytympää, mutta jälleen hieman ”normaalimpaa”. Tosin tästä ”normaalista” pitäisi päästä eroon, mutta asian käsittäminen vain valkoisen ongelmaksi on oma ongelmansa.

    Tuo rajojen hämäryys on muuten totta, mutta se etuoikeutettujen lisäksi se koskee myös niitä heikommassa asemassa olevia. Nimittäin ne etuoikeutettujen olot koetaan helposti paljon paremmaksi ja helpommaksi, kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Tämän huomaa vasta sitten, kun henkilö itse ylittää rajan ja haluaa tutkia asioita menneestä ja nykyisestä perspektiivistä. Vanhaa sanontaa mukaillakseni, ruoho voi olla vihreämpää aidan toisella puolella, mutta se ei välttämättä ole aivan niin vihreää kuin mitä on kuviteltu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s