Naiset tieteellisten artikkeleiden kirjoittajina

Blogini jäi tauolle heti alkuunsa, kun sen kirjoittaja joutui keskittymään akateemisiin kysymyksiin. Nyt kandidaatintukielma on niin valmis, että voin taas paneutua muihin asioihin.

Tieteellisiä artikkeleita lukiessani huomasin yllätyksekseni, kuinka hyvältä tuntui että osa artikkeleista oli naisten kirjoittamia. Opiskelen ja työskentelen miesvaltaisella alalla, ja olen aina ajatellut optimistisesti että ei ihmisiä tarvitse erotella sukupuolen mukaan, olemme kaikki yhtä iloista joukkoa. Siksi yllätyin huomatessani, kuinka helpottuneen reaktion naistutkijat saivat minussa aikaan: ”Huh, en ole ainoa nainen täällä”. Se on jännää, että meillä on niin kova tarve luokitella toisiamme, ja epäilen ettei sukupuolten kahtiajako häviä minnekään, vaikka kuinka yrittäisimme nähdä toisemme ensisijaisesti ihmisinä. Itse identifioidun vahvasti naiseksi, ja pakko se on myöntää, että se tuntuu hyvältä kun alalla on muitakin naisia. Lähes kaikki oman alani opettajat ja oppikirjojen kirjoittajat ovat miehiä, joten ilmassa on voimakas ”miehet ovat normi, naiset poikkeus” väreily. Tajusin vasta nyt, että vaikka olen kuinka ajatellut kuuluvani yhtenäiseen ryhmään miesten kanssa, sukupuoleni erottaa minut kuitenkin heistä. Vasta se, että löysin alallani olevia naispuolisia tutkijoita, sai minut tajuamaan kuinka voimakkaasti olin torjunut oman ulkopuolisuuden tunteeni.

Jottei tämä menisi ihan henkilökohtaiseksi avautumiseksi, niin tässä aiheeseen liityvä löytö: Double-blind peer review reveals gender bias. Yoe kirjoittaa: ”kokeilussa, jossa peer-review totetutettiin niin, että arvostelijat eivät tienneet tutkijoiden nimiä, naisten osuus ensimmäisinä authoreina nousi merkittävästi”. Eli kun tieteellisen artikkelin kirjoittajien ja arvostelijoiden sukupuolet eivät ole tiedossa, niiden julkaistavaksi hyväksyttyjen artikkeleiden määrä, joiden ensimmäinen tekijä oli nainen, nousi 7.9%. Tämä tuo minulle mieleen orkesteriin hakevien soittokokeet, joissa naisten määrä nousi puoleen, kun valitsijat eivät nähneet soittajaa, jolloin he joutuivat valitsemaan pelkkien musikaalisten ansioiden perusteella. (Tämä oli Liza Marklundin ja Lotta Snickaren kirjassa Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan.)

Minusta kuulostaa erittäin hyvältä idealta, jos arvostelijat eivät tiedä kenen artikkelia arvostelevat, ainakin se takaa sen että arvostelija keskittyy sisältöön. Tämä auttaa myös muita epätasa-arvoisessa asemassa olevia, kuten niitä, joita syrjitään rasistisin perustein. Tieteellisten artikkeleiden lukeminen avasi nimittäin silmiäni taas kerran omalle rasismilleni: en voi väittää suhtautuneeni neutraalisti artikkeleihin, joiden kirjoittajilla oli tietynlaisia etnisiä nimiä, mikä tietenkin on täysin järjetöntä, koska artikkeleiden tekstistä ei todellakaan käynyt kirjoittajien tausta tai sukupuoli ilmi millään tavalla. En ole varmasti ainoa länsimaalainen joka on sisäistänyt rasismia.

2 thoughts on “Naiset tieteellisten artikkeleiden kirjoittajina

  1. Vähän vanhaa artikkelia kommentoin, mutta löysin blogin vasta äskettäin, ja kun vielä satuin törmäämään asiaankuuluvaan artikkeliin, niin ajattelin kommentoida.

    Muutama vuosi sitten Harvardin presidentin kommentoitua, että naisten vähyys luonnontieteilijöinä johtuu heidän luontaisesta sopimattomuudestaan alalle, Ben Barres kirjoitti Natureen artikkelin Does Gender Matter?, joka aika tehokkaasti romuttaa tämän väitteen ja osoittaa, miten naisia syrjitään aika lailla systemaattisesti. Artikkelin kuvaajat ovat erityisen mielenkiintoisia: toinen näyttää kuinka matemaattisessa osaamisessa peruskoulu- ja lukiotasoilla ei ole mitään eroja poikien ja tyttöjen välillä, ja toinen näyttää kuinka naisten tuottavuuden tulee olla 2,5-kertainen miehiin verrattuna, jotta he saisivat samantasoisia akateemisia arviointeja.

    Barresin artikkeli kannattaa myös lukea hänen omakohtaistensa kokemusten vuoksi. Barres on transseksuaalinen mies, ja hän kuvaa kuinka hänen työnsä arvostus nousi selvästi sukupuolenvaihdoksen jälkeen. Mm. tämä lainaus Barresin kollegalta kiteyttää asenteen aika hyvin: ”Ben Barres gave a great seminar today, but then his work is much better than his sister’s.”

    Muistin myös enemmän omalta alaltani SIGMOD-konferenssissa (SIGMOD on yksi arvostetuimmista tietokanta-alan konferensseista) tehdyn kokeen double-blind-käytännöstä. Tulokset vertaavat double-blind-käytäntöä toisessa konferenssissa (VLDB) käytössä olleeseen single-blindiin. Johtopäätöksenä oli

    …our analysis shows that the commonly cited benefit of an actual increase in fairness does not, in reality, seem to exist.

    Ja tietenkään artikkelissa esitetty data ei tue näin voimakasta johtopäätöstä, vaan ainoastaan johtopäätöstä, että vähemmän kirjoittavia kirjoittajia (pääasiassa tarkoittaa opiskelijoita) ei syrjitä. Muita mahdollisia epäreiluuden akseleita ei edes mainita.

    (Kumpikaan näistä artikkeleista ei ole saatavilla vapaasti, ainakaan noista linkeistä, mutta minkä tahansa yliopiston koneilta pitäisi päästä käsiksi. Pahoitteluni tästä.)

    Ja lopuksi puhdasta anekdoottia. Oma alani on hyvin miesvaltainen, eikä minulla sukupuoleni ja muiden synnynnäisten ominaisuuksien vuoksi ole omakohtaista kokemusta asiasta, mutta sivusta seuranneena on aika ilmeistä, että tiedemaailma ei ole kovinkaan tasa-arvoinen. (Tiedemaailmassa, ainakin Suomessa, on minun näkemäni perusteella kyllä muutenkin paljon pahasti vialla, mutta se ei kuulu tänne.) Selkeimmin tämä on minulle näkynyt siinä, kuinka naisille automaattisesti lykätään erilaisia sihteeritehtäviä (yleensä nimikkeellä tutkimuskoordinaattori tms.), mikä sitten haittaa aika tavalla sen oman tutkimuksen tekoa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s